09.01.2015 | Kulttuurineuvos Eero Niinikosken avajaissanat Patruunoita ja muita herroja- näyttelyssä 4.1.2015
Kulttuurineuvos Eero Niinikosken avaussanat
Galleria Padon muotokuvanäyttelyn avajaisissa
Kymintehtaalla, Kuusankoskella 4.1.2015

Hyvät näyttelyvieraat

Helsingin kaupunki on maalauttanut yli 60 muotokuvaa entisistä kaupunginjohtajista ja valtuuston puheenjohtajista. Muutama vuosi sitten taiteilija Elina Merenmies maalasi muotokuvan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisesta. Teos poikkeaa kaikista aikaisemmista muotokuvista: siinä ei ole kuvan kohde lainkaan tunnistettavissa. Työtovereiden mielestä henkilön asento, niska ja korva ovat kyllä näköisiä, mutta muuten miehellä on kuin huppu päässä, kommentoivat työtoverit. Erään lehtimiehen mukaan Korpisen muotokuva on muotokuva suurten mahdollisuuksien sukupolvesta, jolta maa luiskahti jotenkin alta. Seuraavan sukupolven työksi jää taas jälkien korjaaminen. Tämän kasvottoman ajan jälkeen, kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield
vuonna 2010, jolloin Korpisen muotokuva paljastettiin. Taidamme elää parhaillaan tuota aikaa, jonka tehtävänä on korjata edellisen sukupolven, ns. suuren ikäluokan, johon itsekin kuulun, jälkiä.

Hämmennystä herätti myös kymmenkunta vuotta sitten valmistunut Rafael Wardin muotokuva presidentti Tarja Halosesta. Taulun esittämässä henkilössä oli tuttuja piirteitä, mutta kovin näköiseksi sitä ei voinut eikä voi vieläkään sanoa. Maalaus oli esillä jonkin aikaa Ateneumissa ja ihmiset jonottivat päästäkseen katsomaan presidentin muotokuvan, mutta useimmille pettymys oli suuri: taulu ei ollut näköinen.

Nykyisestä presidentistä Sauli Niinistöstä paljastettiin ns. puhemiesmuotokuva eduskunnassa pari vuotta sitten. Taulun teki Marjatta Tapiola. Kohu siitäkin nousi, sillä teos vaikuttaa hyvin ylimalkaiselta: siinä on paljon tyhjää tilaa ja malli on hahmoteltu kevein vedoin. Niinistö on kuvassa kuin omissa oloissaan kirja sylissään. Maalaus on kuitenkin jossakin määrin näköinen, mutta eroaa aiemmista puhemieskuvista monissa kohdin. Saapa nähdä millainen muotokuva syntyy tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä. Se on vielä tekemättä.

Nämä esimerkit kertovat, että muotokuvamaalaus on muuttumassa ja uusiutumassa samalla kun haetaan kokonaan uusia tapoja tehdä muotokuvia. Valokuvat ovat jo pitkään korvanneet perinteiset muotokuvat ja uusinta uutta on tehdä videomuotokuvia: henkilöä kuvataan joka puolelta, istumassa ja jopa nukkumassa.

Nyt avattava näyttely esittelee perinteisiä muotokuvia. Teokset ovat kuitenkin syntyneet viimeisen sadan vuoden aikana, joten kuvissa on nähtävissä muotokuvamaalauksen kehitys ja tekninen osaaminen. Ei turhaan sanota, että muotokuva on kuvataiteen kuningaslaji. Aiemmin ei maalareille riittänyt, että teos oli taitavasti tehty, vaan sen piti olla myös mallinsa näköinen. Jostakin syystä nykyaika on tämän kultaisen säännön ohittanut. Totta on tietysti sekin, kun erään mahtimiehen muotokuvan paljastustilaisuudessa pohdittiin onko taulu näköinen, niin miehen puoliso puuttui keskusteluun sanomalla: ”Sadan vuoden päästä kukaan ei enää pohdi onko teos mallinsa näköinen, mutta sen sijaan he pohtivat onko se hyvä taideteos.”

Arvoisat kuulijat, samalla kun julistan tämän Galleria Padon uudenvuoden näyttelyn avatuksi, haluan kiittää galleristi Vesa Parvista ja graafikko Amanda Hyökkiä siitä, että UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö on päässyt esittelemään teoskokoelmiaan tänne säätiön syntysijoille. Haluan myös onnitella heitä uuden gallerian aikaansaamisesta tänne historialliselle teollisuusalueella. Lisäksi kiitän Kuusankosken Puhdin väsymättömiä talkoomiehiä Erkki Hussia ja Ossi Viljakaista teosten hellävaraisesta kuljetuksesta ja näyttelyn taitavasta ripustuksesta. Yhteistyömme on jatkunut jo lähes kymmenkunta vuotta eikä eläkkeelle pääsystä ole tietoakaan.
 
Nimimerkkisi
Kommenttisi