Taidepadon toimintaa 2015 | 24.01.2016
NÄYTTELYESITTELYT ja KESKUSTELUTILAISUUDET

Kymijoen Taidepato ry järjesti vuoden 2015 aikana neljä näyttelyesittelyä ja keskustelutilaisuutta, liittyen tammikuun Patruunoita ja muita herroja – näyttelyyn ( UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö ) sekä Kouvolan kaupungin taidemuseon kanssa yhteistyössä tehtyyn Kolme tehdasta, yksi kunta – näyttelyyn syyskuussa.

Patruunoita ja muita herroja – näyttelyn esitteli kahdesti kulttuurineuvos Eero Niinikoski ja Kolme tehdasta, yksi kunta – näyttelyn arkkitehti Rurik Wasastjerna ( kahdesti ). Näyttelyyn liittyvän kirjasarjan - Kolme tahdasta, yksi kunta – julkistamistilaisuus pidettiin Pato Klubilla syyskuussa.

Helmikuussa yhdistys sai vieraakseen graafikkolegenda Erik Bruunin Helsingistä. Erik Bruun kertoi yli satapäiselle yleisölle varsin mittavasta ja maineikkaasta elämäntyöstään sekä esitteli yksityiskohtaisesti graafisia teoksiaan. Erik Bruunin vierailun Galleria Padon tiloissa, Kuusankosken Taideruukilla, mahdollisti kontakteillaan kulttuurineuvos Eero Niinikoski.

NÄYTTELYT

Tammikuu 2015, Galleria Pato: Patruunoita ja muita herroja. Näyttelyvieraita tammikuun aikana yli 1600.

Helmikuu 2015, Taideruukki aulatila: Flora Fennica – julistenäyttely. Graafikko Erik Bruunin Kymin Osakeyhtiölle suunniteltu ja valmistettu julistekokonaisuus.

Kesä- heinäkuu 2015, Pato Klubi: Työnumero 105- puhdetöitä piipun juurelta oli Kymijoen Taidepato ry:n voimainnäytös. Näyttely koostui esineistä, joita entisen Kymiyhtiön työntekijät olivat ”viraabelitöinään” aikanaan tehneet. Esineitä näyttelyyn kerättiin talkoovoimin ja niitä saatiin kasaan yli 200- kappaletta. Näyttelyidean isänä oli entinen yhtiöläinen Reijo Hasu.

Merkille pantavaa on, että tämä näyttely tallentuu ja tallentui osaksi suomalaista teollisuushistoriaa eikä vastaavaa ole Suomen oloissa tutkija Pesosen mukaan aiemmin toteutettu näin laajassa mittakaavassa. Suomen Työväen arkiston tutkija, Pete Pesonen, otti näyttelyn osaksi Turun Yliopistolle tekeillä olevaa tohtorin väitöskirjaansa varten.

Syyskuu 2015, Pato Klubi: Pentti Sammallahden upea valokuvanäyttely, teemalla Sammallahti Simbergin jalanjäljissä. Näyttelykokonaisuus saatiin lainaksi UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiöltä.

MUSIIKKI ja KULTTUURITAPAHTUMAT

Taiteiden yönä 14.8. yhdistys järjesti yleisön edessä muotokuvamaalaustapahtuman, jossa kuvataiteilija Johanna Ryönänkoski maalasi muotokuvan muusikko Harri Marstiosta Pato Klubilla, Kuusankosken Taideruukissa. Valmis teos lahjoitettiin myöhemmin muusikko Marstiolle.

Fredmanin epistolat, kamarimusiikkia ja monologeja, esitystä esitettiin yhdistyksen järjestämänä Pato Klubin tiloissa 19.9., 26.9. ja 10.10. Lokakuussa yhdistys sai houkuteltua paikalle muusikko Konsta Hietasen Lahdesta. Hietanen esiintyi Pato Klubin tiloissa lippuriskillä.
Vuoden kulttuuritapahtumat päätti joulukuussa Pato Klubin tiloissa esiintynyt, kansainvälistäkin tunnettavuutta nauttinut, viuluduo Suvi Oskala & Emilia Lajunen. Duo aloitti Etelä- Suomen konserttikiertueensa Kuusankoskelta.

TOIMINNAN TAVOITTEET 2016

Suurin voimanponnistus tulee vuonna 2016 olemaan tuleva kesänäyttely Pato Klubilla kesä- heinäkuussa, jossa esille tuodaan graafikkolegenda Kyösti Variksen elämäntyötä.

Lisäksi musiikki- ja kulttuuritapahtumien kehittäminen vaatii ponnisteluja. Tasokkaiden esiintyjien sekä yleisön saaminen paikalle edellyttää jo aloitetun pitkäjänteisen työn jatkamista sekä miettimistä markkinoinnin ja mainostamisen suhteen. Musiikkivuosi alkaakin 30.1. Duo Alèan kansanmusiikilla.
Suunnitteilla on lisäksi teatteritoiminnan aloittaminen yhteistyötahojen kanssa sekä mahdollisen oman näyttelyjulkaisun tekeminen jostakin tulevan vuoden näyttelystä.

Kymijoen Taidepato ry:n hallituksen muodostavat toimintavuonna 2016 varsinaiset jäsenet Vesa Parvinen ( puheenjohtaja ), Janne Harjula ( sihteeri ) ja Amanda Hyökki ( varapuheenjohtaja ). Kannatusjäsenet eivät omaa yhdistyksessä äänioikeutta, mutta toiveita ja ajatuksia kuunnellaan herkällä
Kommentit (0) | kommentoi
Kulttuurineuvos Eero Niinikosken avajaissanat Patruunoita ja muita herroja- näyttelyssä 4.1.2015 | 09.01.2015
Kulttuurineuvos Eero Niinikosken avaussanat
Galleria Padon muotokuvanäyttelyn avajaisissa
Kymintehtaalla, Kuusankoskella 4.1.2015

Hyvät näyttelyvieraat

Helsingin kaupunki on maalauttanut yli 60 muotokuvaa entisistä kaupunginjohtajista ja valtuuston puheenjohtajista. Muutama vuosi sitten taiteilija Elina Merenmies maalasi muotokuvan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpisesta. Teos poikkeaa kaikista aikaisemmista muotokuvista: siinä ei ole kuvan kohde lainkaan tunnistettavissa. Työtovereiden mielestä henkilön asento, niska ja korva ovat kyllä näköisiä, mutta muuten miehellä on kuin huppu päässä, kommentoivat työtoverit. Erään lehtimiehen mukaan Korpisen muotokuva on muotokuva suurten mahdollisuuksien sukupolvesta, jolta maa luiskahti jotenkin alta. Seuraavan sukupolven työksi jää taas jälkien korjaaminen. Tämän kasvottoman ajan jälkeen, kirjoitti Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield
vuonna 2010, jolloin Korpisen muotokuva paljastettiin. Taidamme elää parhaillaan tuota aikaa, jonka tehtävänä on korjata edellisen sukupolven, ns. suuren ikäluokan, johon itsekin kuulun, jälkiä.

Hämmennystä herätti myös kymmenkunta vuotta sitten valmistunut Rafael Wardin muotokuva presidentti Tarja Halosesta. Taulun esittämässä henkilössä oli tuttuja piirteitä, mutta kovin näköiseksi sitä ei voinut eikä voi vieläkään sanoa. Maalaus oli esillä jonkin aikaa Ateneumissa ja ihmiset jonottivat päästäkseen katsomaan presidentin muotokuvan, mutta useimmille pettymys oli suuri: taulu ei ollut näköinen.

Nykyisestä presidentistä Sauli Niinistöstä paljastettiin ns. puhemiesmuotokuva eduskunnassa pari vuotta sitten. Taulun teki Marjatta Tapiola. Kohu siitäkin nousi, sillä teos vaikuttaa hyvin ylimalkaiselta: siinä on paljon tyhjää tilaa ja malli on hahmoteltu kevein vedoin. Niinistö on kuvassa kuin omissa oloissaan kirja sylissään. Maalaus on kuitenkin jossakin määrin näköinen, mutta eroaa aiemmista puhemieskuvista monissa kohdin. Saapa nähdä millainen muotokuva syntyy tasavallan presidentti Sauli Niinistöstä. Se on vielä tekemättä.

Nämä esimerkit kertovat, että muotokuvamaalaus on muuttumassa ja uusiutumassa samalla kun haetaan kokonaan uusia tapoja tehdä muotokuvia. Valokuvat ovat jo pitkään korvanneet perinteiset muotokuvat ja uusinta uutta on tehdä videomuotokuvia: henkilöä kuvataan joka puolelta, istumassa ja jopa nukkumassa.

Nyt avattava näyttely esittelee perinteisiä muotokuvia. Teokset ovat kuitenkin syntyneet viimeisen sadan vuoden aikana, joten kuvissa on nähtävissä muotokuvamaalauksen kehitys ja tekninen osaaminen. Ei turhaan sanota, että muotokuva on kuvataiteen kuningaslaji. Aiemmin ei maalareille riittänyt, että teos oli taitavasti tehty, vaan sen piti olla myös mallinsa näköinen. Jostakin syystä nykyaika on tämän kultaisen säännön ohittanut. Totta on tietysti sekin, kun erään mahtimiehen muotokuvan paljastustilaisuudessa pohdittiin onko taulu näköinen, niin miehen puoliso puuttui keskusteluun sanomalla: ”Sadan vuoden päästä kukaan ei enää pohdi onko teos mallinsa näköinen, mutta sen sijaan he pohtivat onko se hyvä taideteos.”

Arvoisat kuulijat, samalla kun julistan tämän Galleria Padon uudenvuoden näyttelyn avatuksi, haluan kiittää galleristi Vesa Parvista ja graafikko Amanda Hyökkiä siitä, että UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö on päässyt esittelemään teoskokoelmiaan tänne säätiön syntysijoille. Haluan myös onnitella heitä uuden gallerian aikaansaamisesta tänne historialliselle teollisuusalueella. Lisäksi kiitän Kuusankosken Puhdin väsymättömiä talkoomiehiä Erkki Hussia ja Ossi Viljakaista teosten hellävaraisesta kuljetuksesta ja näyttelyn taitavasta ripustuksesta. Yhteistyömme on jatkunut jo lähes kymmenkunta vuotta eikä eläkkeelle pääsystä ole tietoakaan.
Kommentit (0) | kommentoi